Ennen

Tampellan alueen historiaa

Tampella-kyltti

Nykyinen Tampellan alue koostuu useista asuinrakennuksista, joista ensimmäiset on rakennettu 1990-luvun lopulla. Alueen historia on kuitenkin huomattavasti pidempi. Asuintalojen ympäristöstä löytyy runsaasti merkkejä ja muistoja Tampellan alueen historiasta teollisuuskeskuksena.


Mistä Tampellan alue on saanut nimensä?

Mitä Tampellassa valmistettiin?

Miltä Tampella näytti ennen?

Miten Tampella muuntautui tehdasalueesta asuinalueeksi?

Paikkoja Tampellassa

Valumallinpolku-kyltti

Historia näkyy Tampellassa myös tien- ja paikannimissä.


Mistä Tampellan alue on saanut nimensä?

Tampellan historia käynnistyi v. 1844 valmistuneesta masuunista. Tämän pienen masuunin ympärille kasvoi muutamien vuosien kuluessa Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy (v. 1861). Se oli kahden yhtiön yhdistymä: Konepajan ja pellavatehtaan. Rautateollisuuden (Konepaja) oli perustanut alueen tontin omistaja G. A. Wasastjärna. Pellavatehtaan hänen mailleen perusti Adolf Törngren. Törngren perusti pellavatehtaan myös Jokioisiin. Lisäksi hän perusti Helsinkiin kauppaliikkeen, jossa oli tarkoitus myydä hänen tehtaidensa tuotteita. Kyseisen kauppaliikkeen osti sittemmin G. F. Stockmann.

Yhtiön viralliseksi nimeksi otettiin Tampella Oy 1960-luvulla, mutta nimitystä oli käytetty epävirallisesti jo tätä ennen.

Tampellan alue oli tehtaan omistama, eikä siten virallisesti osa Tamperetta. Siksi kaupungin vanhoissa kartoissa Tampellan alueen taloja ei ole piirretty kovin tarkasti, alueen ainoana merkintänä on ”Tampella”-teksti.

Tampellan alue 1950-luvullaTampellan alue 1950-luvulla. Korkea tehtaanpiippu on edelleen pystyssä rautatien varrella.

Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

Mitä Tampellassa valmistettiin?

Ihan aluksi masuunin ohessa valmistettiin valurautaisia taloustavaroita ja konevalutavaraa. Vähitellen tuotantoa keskitettiin tiettyihin tuotteisiin. Valmistettavat tuotteet vaihtuivat sitä mukaa kun yhteiskunnan tarpeet muuttuivat.

Tampellassa on valmistettu mm.

  • Sisävesilaivoja (rautateiden yleistymiseen asti)
  • Vetureita Valtionrautateille
  • Hiomakoneita
  • Turpiineja, höyrykoneita
  • Tekstiilejä, joista kuuluisimpia ovat damastiliinat (tekstiilien valmistus siirrettiin 1970-luvulla Lapinniemeen)
  • Kranaatinheittimiä 1930-luvulta alkaen
  • Paperikoneita 1950-luvulta alkaen
  • Kallioporakoneita 1950-luvulta alkaen

Tampellan tuotantoa

Miltä Tampella näytti ennen?

Tampella oli teollisuusalue, mutta käytännössä alue tarjosi muutakin. Suuri osa työntekijöistä asui Tampellassa, työläisten puutaloissa. Työläisten talot olivat Massunmäellä (myös ”Masuuninmäki”, ”Pellavanmäki”), insinöörien ja johtajien talot Herrainmäellä. Lapsille oli alueella kouluja, asukkailla oli yhteisiä pesutupia.

Työläisten talot oli rakennettu suoriin riveihin ja nimetty numeroilla. Kaikki 128 rakennusta rakennettiin 1900-luvun vaihteessa. Tyypillinen yhden perheen asunto koostui huoneesta, keittiöstä ja eteisestä. Asunnot olivat aikaansa nähden suhteellisen tilavia ja houkuttelevia, sillä niiden tarkoitus oli saada erikoistaitoja osaavat työntekijät viihtymään pidempään juuri Tampellan tehtailla.

Työnjohtajilla oli hieman muita isommat asunnot. Yksinäisillä naisilla oli oma rakennuksensa, Piikala, junaradan vieressä.

Massunmäki oli vahva yhteisö – naapurit tunsivat toisensa, olivathan he myös työkavereita. Aikuisilla oli paljon yhteistä harrastustoimintaa. Lapset kasvoivat yhdessä leikkien. Massunmäki-kirjasta löytyy paljon hyviä tarinoita vuosien varrelta, esimerkiksi Talonmies Lampusta:

”Talonmies Lamppu oli jämpti inkeriläinen. Talon puolesta asukkaat saivat luudat, Lamppu osti ne ja hän oli hyvin tarkka luutien sitomisesta ja laadusta. Kun asukkaat pyysivät uutta luutaa, talonmies tutki, tarvitseeko vielä uutta laittaa vai onko vanhassa vielä nysää jäljellä. Joskus kävi niin, ettei saanutkaan luutaa. ”Kyllähän tolla viä luutii”, oli vastaus.”


Ilmakuva Tampellasta vuodelta 1973Ilmakuva Tampellan alueesta vuodelta 1973. Kekkosentie on vielä rakentamatta.

Kuvaaja: Scan Foto ent. Studio B.Möller          Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

Miten Tampella muuntautui tehdasalueesta asuinalueeksi?

Massunmäen puutaloja purettiin 1970-luvulla kerrostalojen tieltä. Massunmäen ensimmäiset työväen kerrostalot olivat siis ensimmäinen muutos, jota seuraavien vuosikymmenien aikana seurasi alueen valtava muuntautuminen tehdasympäristöstä viihtyisäksi asuinalueeksi.

1980-luvun alkuun mennessä Tampella Oy:sta oli muodostunut metalliteollisuuteen keskittyvä yhtiö. Työntekijöitä oli 1980-luvun lopulla vielä yli 8000, tosin vain pieni osa heistä työskenteli Tampereella. Yhtiön omistus oli jakaantunut useille henkilöille vuosisadan aikana yhtiön osakkeiden oltua myynnissä Helsingin arvopaperipörssissä.

1980-luvulla pankit ostivat Tampellan osakkeita ja omistus keskittyi lopulta SKOPille. Sekä SKOP että Tampella joutuivat 1990-luvun alun lamassa taloudellisiin vaikeuksiin, minkä seurauksen Suomen Pankki (Sponda) otti Tampellan alueen omistukseensa. Suomen Pankki jakoi Tampellan tytäryhtiöiksi, jotka myytiin: puolustusvälineyksikkö Patria Oy:lle, vesiturbiinivalmistus päätyi mutkien kautta Metso Oyj:lle, paperikoneet Valmet Oy:lle, kallioporakonevalmistus Sandvikille (josta muodostui Tamrock-Sandvik).

Samalla kun teollinen toiminta vähitellen muutti pois alueelta, 1989 tehtiin alustava sopimus kaupungin kanssa alueen muuttamisesta liike- ja asuntoalueeksi. Uusi asemakaava vahvistettiin v. 1995. Alueen asemakaavan on suunnitellut arkkitehtitoimisto Helamaa-Heiskanen. Tässä vaiheessa alueen omisti Exofennica Oy (Spondan ja YIT:n yhteisyritys), joka aloitti alueen uudistamisen toteuttamisen.

YIT osti koko Tampellan alueen Spondalta vuonna 1997. Tämän jälkeen YIT on toteuttanut alueen saneerauksen ja uusiorakentamisen asemakaavojen mukaan. Rakentaminen jatkuu alueella edelleen.

Vaikka alueella ei enää ole teollisuutta (viimeisinkin teollisuustoiminta muutti v. 2000 mennessä), historia näkyy alueella edelleen. Jäljellä on esimerkiksi vanha veturihalli, museo Vapriikki toimii vanhassa tehdastilassa ja yksi Tampellan korkeista tehdaspiipuista on edelleen pystyssä junaradan varrella. Lisäksi punaista tiiltä on käytetty myös osassa uusista kerrostaloissa ulkopintana. Herrainmäellä on vanhoja insinöörien puutaloja liiketoimintakäytössä.

Tampellan nykyisiä asuinrakennuksia

Paikkoja Tampellassa

Aleksanda Siltasen puisto

Aleksanda Siltasen puisto on nimetty Tampellan tehtaassa työskennelleen kutojan ja kirjurin mukaan. Puisto on rakennettu 1990-luvun lopussa masuunin vanhojen raunioiden päälle. Juice Leskinen istutti puistoon viimeisinä aikoinaan omenapuun.

Aspinniemi

Aspinniemi on saanut nimensä rakennusmestari Gustaf Aspilta (1822-1895), joka toi perheensä Nuutajärveltä Tampellaan 1860-luvulla. 1880-luvulla he muuttivat Näsijärven rantaan, alueelle jota nyt kutsutaan Aspinniemeksi. He rakensivat sinne puutarhan ja talon.

Aspin perheellä oli monia yhteyksiä teatterielämään, esimerkiksi Minna Canth oli Hilda-tyttären ystävä. Samainen Hilda-tytär meni naimisiin Eljas Erkon (Helsingin Sanomien perustajan Eero Erkon veli) kanssa. Aspin perhe oli myös perustamassa pellavatehtaalaisten raittiusseuraa, Aamuruskoa.

Aspien jälkeen Aspinniemen punaisessa talossa asui muita rakennusmestareita ja työntekijöitä, kunnes talo purettiin huonokuntoisena 1990-luvulla. Kekkosentien rakentamisen myötä Aspinniemi on pinta-alaltaan pienempi kuin ennen.

Herrainmäki

Herrainmäen nykyisin toimistokäytössä toimivat puurakennukset ovat entisiä insinöörien asuntoja. Paikalla on myös ollut johtajien taloja. Nimi ”Herrainmäki” onkin peräisin jaosta Massun- ja Herrainmäen välillä: työläiset asuivat Massunmäellä, ”herrat” Herrainmäellä.

Kanta-Tampellan asuinalue

Kanta-Tampellan asuinrakennukset on rakennettu 2000-luvun puolella. Alueella on paljon viheralueita ja aukioita, mikä tekee alueesta harvinaisen mutta erittäin viihtyisän kaupunkimaiseman.

Konsulinsaari

Konsulinsaari sijaitsee keskellä Tammerkoskea Satakunnansillan kohdalla. 1800-luvun lopulla saaressa toimi kesäravintola. Osittain Konsulinsaaren peittävä Satakunnansilta otettiin käyttöön v. 1900, jonka jälkeen saaressa ei ole ollut rakennuksia.

Massunmäki

Massunmäen alueen rajaavat Lapintie ja Kanta-Tampellan ja Massunmäen erottava kallioleikkaus. Massunmäen kerrostaloista ensimmäiset on rakennettu 1970-luvulla tehtaan työntekijöille vanhojen puutalojen tilalle.

Pajasaari

Pajasaari on saari aivan Tammerkosken yläjuoksulla. Pieni saari on Tampereen Navigaatioseuran käytössä (Pajasaaren toimintakeskus).

Juhlatalo – nykyinen Tampereen komediateatteri

Tampellan Juhlatalo valmistui v. 1898 Georg Schreckin suunnittelemana. Talossa toimi aluksi Pellavatehtaan työntekijöiden ruokala ja poliklinikka. Yläkerrassa sijaitsi sali, jossa oli pieni näyttämö.

Juhlatalossa kokoontui 1940-luvulla ainakin Pellavatehtaan kuoro, Pellavatehtaan ja Konepajan soittokunnat sekä raittiusseura Aamurusko. Esityksiä oli monenlaisia: näytelmiä, musiikkia ja taikuruutta. Juhlatalossa järjestettiin myös tansseja.


Tampella-kylttiTampella-kyltti

Lähteitä

Pirkanmaan teollisuushistoria: Tampella. Osa Koskesta voimaa -sivustoa, josta löytyy kattavasti tietoa Tampereen historiasta.

Rakennuslehti: Kanta-Tampella rakentuu hyvällä organisaatiolla. 7.12.2000.

Tampereen kaupungin puistokartta pdf-tiedostona, sis. selitykset puistojen nimille sekä patsaiden nimiä. Kartta vuodelta 2008.

Kirjat:

Timo Johansson & Leena Ekroos: Massunmäki. Tampellan kylä kaupungissa. Tampellan kaupunginosakirja. 2005. Kirjan voi ostaa museokeskus Vapriikista tai suoraan Kanta-Tampellan asukasyhdistykseltä.

Historiikin koonnut Outi Nokkonen